JHL:n edustajiston kokous 12.-13.11.2014

13.11.2014










Jarkko Eloranta edustajistossa: Henkilöstön roolia uudistuksissa vahvistettava

12.11.2014 10:46

JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta nosti edustajistossa pitämässään työmarkkinakatsauksessa esiin yhteistyökyvyn tärkeyden julkishallinnon uudistuksissa. Eloranta sanoi, että asia tulee väistämättä eteen sote-uudistuksen valmistelussa.

Onnistumisen ehdoton edellytys on henkilöstön saaminen mukaan uudistamaan työn tekemisen tapoja, onpa kysymys sitten organisaation sisäisestä tai organisaatioiden välisestä yhteistoiminnasta.

Sote-kuntayhtymiin on henkilöstön mukaan ottamiselle ja yhteistoiminnalle rakennettava väylä sekä operatiiviseen johtamiseen että yhtymähallintoon, Eloranta sanoi.

Pelkkä mukaan ottaminen ei JHL:n puheenjohtajan mukaan riitä, vaan tekemiselle pitää antaa myös aikaa ja mahdollisuuksia toimia.

- Luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksia ja ajankäyttöä olisi kasvatettava, jotta näin massiivisesta operaatiosta  kunnialla selvitään. Parhaimmillaan tai pahimmillaan lähes puolet kunta-alan työntekijöistä voi joutua vaihtamaan työnantajaa sote-uudistuksen edetessä.

Eloranta nosti esiin myös palvelussuhdeturvan, kuten kuntarakennelaissa. Myös rahaa palkkaharmonisoinnille pitää varata

- KT:n esittämät tavoitteet palvelussuhdeturvan  ja palkkaharmonisoinnin hylkäämisestä tulevat itse asiassa kalliimmaksi kuin näiden asioiden asiallinen ja hyvä hoitaminen, Eloranta arvioi.

JHL:n edustajiston päätöslausuma: Päättäjien sitouduttava suomalaiseen työhön

13.11.2014 12:13

Ammattiliitto JHL:n edustajisto vaatii kuntapäättäjiä ja valtakunnan tason poliitikkoja sitoutumaan vankemmin suomalaiseen työhön ja omana työnä tuotettuihin julkisiin palveluihin. JHL on huolissaan siitä, että yhdessä luotuja ja valvottuja palveluja työnnetään kevein perustein ulos kunnista ja valtiolta.  Päättäjät jättävät arvioimatta ulkoistamisen pidemmän aikavälin vaikutukset kustannuksiin, laatuun ja koko hyvinvointivaltion tulevaisuuteen.  Halvin hinta, ulkomainen omistus, verosuunnittelu ja voitontavoittelu verovaroilla eivät ole kestäviä ratkaisuja julkisen taloutemme taikka palvelujen laadun ongelmiin.

Palkansaajat ovat kantaneet vastuuta taloudesta hyväksymällä maltillisia palkkaratkaisuja ja ison eläkeratkaisun. Nyt puolueiden on osoitettava vastuuta ja otettava ykköstavoitteiksi työllisyys, talouskasvu  sekä työurien pidentäminen työskentelyolosuhteita ja  työelämän laatua kehittämällä.  Näiden kysymysten pitää näkyä vahvasti eduskuntavaaleissa ja seuraavan hallituksen ohjelmassa. Työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkoa arvioidaan myös sen pohjalta, miten hyvin näissä tavoitteissa edistytään.

Osatyökykyisten ja ikääntyneiden työntäminen pois työmarkkinoilta on nykyisessä työllisyystilanteessa moraalitonta. Se on myös täysin vastoin yhteisesti sovittuja tavoitteita. Nuorten saaminen nopeasti kiinni työn syrjään on puolestaan tulevaisuuden investointi, joka kannattaa varmasti.  Julkisten tahojen pitää työnantajina näyttää tässä esimerkkiä eikä kopioida huonoja käytäntöjä yksityiseltä sektorilta. Onko kunnille ja valtiolle kannattavampaa maksaa työttömyyden kustannuksia kuin miettiä, miten oma organisaatio saadaan toimimaan entistä paremmin ? Toiminta ja sen tuloksellisuus eivät parane ulkoistamalla, irtisanomalla tai lomauttamalla, vaan kehittämällä työntekijöiden osaamista, johtamista ja uusia teknologioita.

Työurien pidentäminen onnistuu vain, jos töitä on tarjolla ja töiden fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus on kohtuullista. Julkisia ja julkisrahoituksesta eläviä organisaatioita kuritetaan nyt lomautuksilla ja irtisanomisilla, vaikka työn ja tehtävien määrä on kasvanut. Tämä tie on loppuun kuljettu. Niin sanottu tehostaminen kääntyy itseään vastaan sairauspoissaoloina, ennenaikaisina eläköitymisinä ja palvelujen heikkenemisenä.

Määrätietoinen ja pitkäjänteinen panostus oman palvelutuotannon tuottavuuteen ja henkilöstön työelämän laatuun tuo kestävyyttä julkiseen talouteen. Se myös luo edellytyksiä pidemmille ja laadukkaammille työurille. Viime aikoina on nähty valitettavan paljon palveluihin, henkilöstön työsuhdeturvaan ja muihin työsuhde-etuihin kohdistuvia paniikkisäästöjä. Ne vain murtavat talouskasvun edellytyksiä ja vievät pohjan julkisen talouden tasapainottamiselta.

Katse pitää nostaa varpaista horisonttiin. On nähtävä eri toimien pidemmän aikavälin taloudelliset, toiminnalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Myös taloudellisesti vaikeina aikoina täytyy uskaltaa rakentaa parempaa tulevaisuutta. Päättäjien, johdon ja henkilöstön yhteiset kehittämishankkeet ovat varmin tapa luoda kestävyyttä kuntatalouteen, intoa ja uskoa työyhteisöihin sekä entistä parempaa laatua ja vaikuttavuutta palveluihin.

 

Liiton jäsenmaksu ennallaan, kokonaisjäsenmaksu nousee

12.11.2014 14:46

JHL:n edustajisto päätti pitää liiton varsinaisen jäsenmaksun nykyisellä tasolla, 1,05 prosentissa, mutta kokonaisjäsenmaksu nousee 0,05 prosentilla, 1,38 prosenttiin. Nousu johtuu työttömyyskassan jäsenmaksun korotuksesta. Finanssivalvonta vahvisti viime viikolla Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,33 prosenttia (vuonna 2014 maksu on 0,28 prosenttia).

 

Ammattia harjoittavien jäsenmaksu säilyy 20:nä eurona kuukaudessa. Yhdistyksille suoritettava jäsenmaksun palautus säilyy 20 prosentissa.

Minimijäsenmaksu puhutti edustajiston jäseniä runsaasti.

Edustajistolle tehty esitys maksun korottamisesta eurolla ja ainoastaan eläketuloa saavan jäsenen minimimaksun nostaminen 7:ään euroon sai vastaesityksen, jonka mukaan minimijäsenmaksu säilytettäisiin viidessä eurossa/kuukausi. Esitys meni koeäänestykseen. Äänestystulos oli niin selvä, että edustajisto päätti säilyttää minimijäsenmaksun ennallan eli 5:nä eurona.

  Seuraa edustajiston kokousta myös kuvien välityksellä.

 

Ministeri Rinne edustajistossa: Uusien tuotteiden viennissä kestävän kasvun tulevaisuus

13.11.2014 11:10

Kestävän kasvun tulevaisuus voidaan Suomessa rakentaa uudenlaisten vientituotteiden varaan, sanoi valtiovarainministeri Antti Rinne torstaina JHL:n edustajiston syyskokouksessa. Uudenlaisilla tuotteilla Rinne tarkoitti Suomessa jo käytössä olevia teknologisia ratkaisuja, muun muassa ikääntyneen väestön hoitamisessa. Rinne nosti esiin myös suomalaisen koulutusjärjestelmän ja kaupunkisuunnittelun vientikelpoisuuden.

- Osaamista meillä on, sitä pitäisi osata viedä. Sillä tavoin voimme ainakin osittain rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaamme, hän sanoi.

Rinne nosti esiin myös viime viikkojen keskusteluaiheen, julkisen sektorin koon, tehokkuuden ja tarpeellisuuden. Rinne teilasi nämä puheet.

- Julkinen sektori tai sillä työskentelevät eivät ole syypäitä nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen. En tarkoita sitä, etteikö toimintojen tehostamiseen olisi tarvetta, mutta alasajoa en voi hyväksyä, hän sanoi.

Rinne muistutti, että menot ovat kasvaneet siitä syystä, että ihmisistä on heikentyneen talous- ja työllisyystilanteen takia pidetty edelleen huolta. Menot eivät ole kasvaneet sen takia, että julkisella sektorilla olisi töissä liikaa ihmisiä.