Edunvalvonta

 

Edunvalvonnan ketju

Edunvalvonnan ketjulla tarkoitetaan kaikkia niitä toimijoita, jotka ottavat tarvittaessa hoitaakseen yksittäisen jäsenen asian. Paikallistasolla sovitaan nykyisin monista palvelussuhteen ehtoihin liittyvistä asioista.
Tästä johtuen asioiden käsittely ja selvittelyt etenevät nopeammin kun asioita hoidetaan ketjun mukaan.

Luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet tuntevat paikalliset olosuhteet ja paikalliset sopimukset paremmin kuin esim. keskustoimiston päivystäjät. Samoin työsuojeluasiamiehet ja työsuojeluvaltuutetut tuntevat paikalliset menettelytavat.

Luottamumiesten puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät kohdasta Yhteystiedot
 


 

Lisää aiheesta täältä

 

Korotukset vuonna 2019

Korotukset 1.1.2019: paikallinen järjestelyerä 1,2 prosenttia liitekohtaisella perälaudalla. Servicalla tämä toteutetaan tasoittamalla palkkaeroja, esim. laitoshuoltajat.

Palkankorotukset 1.4.2019: yleiskorotus 1 prosentti.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan tärkeää on, että palkankorotuksiin saatiin myös euromääräinen korotus.

– Todella monelle liittomme jäsenelle euromääräinen korotus on kannattavampi korotusmuoto kuin prosentuaalinen korotus. Niemi-Laine toteaa.

Lisäksi sopimusalalle tulee pidempiaikainen palkkaohjelma, jossa tarkastellaan mies- ja naisvaltaisten alojen ansiokehitystä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja pyritään tasoittamaan mies- ja naisvaltaisten alojen palkkakehitystä.

Lomarahaleikkausta korvattiin kertaerällä

Viimemetreillä neuvotteluja hiertäneeseen lomarahaleikkauksen kompensaatioon saatiin myös ratkaisu.  Tosin ratkaisu ei ole tällä nimikkeellä, vaan paikalliseen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Korvaus maksetaan henkilöstölle tammikuussa 2019. Kertaerään on varattu 135 miljoonaa. Henkilökohtaisen kertaerän suuruus on 9,2 prosenttia työntekijän palkasta.

– Työnantaja palkitsee vihdoin kuntatyöntekijät siitä, että pienellä työntekijämäärällä on tehty hyvää ja tuloksellista palvelutyötä kuntalaisten eteen.

Sote-asioita ja työssäoppimista varten työryhmät

Tärkeitä työryhmiä tulee kaksi, niin kutsuttu sote-työryhmä ja työssäoppimista ja tarkasteleva työryhmä.

–  Olemme myös tyytyväisiä, että sote- ja maakuntauudistuksen kynnyksellä saimme työryhmän, joka tarkastelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asemaa ja sen parantamista.  Samoin tärkeä on työryhmä, joka parantaa työpaikkaohjaajien asemaa.

Sopimuksessa parannetaan myös perheellisten työntekijöiden asemaa. Palkallinen isyysvapaa pidentyi tällä sopimuksella. Lisäksi sairastuneen lapsen hoitamiseen tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan ikärajaa nostettiin. Jatkossa ikäraja on 12 vuotta.

Neuvottelutuloksen vahvistaminen sopimukseksi vaatii vielä osapuolten päättävien elinten hyväksynnän.

Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus on Suomen suurin sopimusala. Sen piirissä on yli 300 000 palkansaajaa. Kunta-alan neuvottelut jatkuvat tämän jälkeen sopimusalakohtaisesti (tekninen henkilöstö, tuntipalkkaiset, opetusala ja lääkärit).

KVTES:n pääsopijajärjestöt:

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Julkisen alan unioni JAU

Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo

Kuntatyönantajat KT

Kuntien tekniselle henkilöstölle neuvottelutulos

Julkaistu 9.2.2018 klo 11:09

 

Kuntien teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta saatiin neuvottelutulos torstai-iltana 8. helmikuuta. Sopimuksen kesto ja palkankorotukset noudattelevat samaa linjaa aiemmin torstai-iltana saavutetun kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen neuvottelutuloksen kanssa. Ratkaisun myötä ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyi.

Kuntien teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta saatiin neuvottelutulos torstai-iltana 8. helmikuuta. Sopimuksen kesto ja palkankorotukset noudattelevat samaa linjaa aiemmin torstai-iltana saavutetun kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen neuvottelutuloksen kanssa. Ratkaisun myötä ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyi.

Sopimuskausi

1.2.2018–31.3.2020

Palkankorotukset

Yleiskorotus 1.5.2018 lukien  26 euroa, kuitenkin vähintään1,25 prosenttia

Yleiskorotus 1.4.2019 lukien 1 prosenttia

Paikallinen järjestelyerä 1.1.2019 on 1,2 prosenttia palkkasummasta

Tuloksellisuuserä

Tuloksellisuuserä 9,2 prosenttia tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä luvun 18§ mukaisesta palkasta.

Tekstimuutoksia

Sopimukseen tulee uusi liite 8, joka koskee palo- ja pelastusalan työaikaa.

Liitteeseen 2 kirjattiin muutoksia.
– Kaksivuorotyössä tasoittumisjakso muuttuu sopimuskaudella 52 viikosta 12 viikkoon.
– Kaksivuorotyön laajentamisesta sopimusalalla on sovittu, että ne joilla on ollut työaikamuoto käytössä saavat jatkaa sen noudattamista.
– Kaksivuorotyötä ei voi ottaa käyttöön, jos se ei ole ollut käytössä ennen 31.1.2018.

Työehtosopimuksen palkkausta ja palkkauksen toimivuutta parannetaan. Tähän kokonaisuuteen varattiin 0,6 prosenttia järjestelyerästä. Tähän tulleen työryhmän tehtävänä on kehittää palkkaryhmiä ja palkkarakennetta. Myös henkilökohtainen lisä halutaan käyttöön. Näin järjestelmä saadaan myös kunnissa ja kuntayhtymissä käyttöön.

Neuvottelutuloksen vahvistaminen sopimukseksi vaatii vielä päättävien elinten hyväksynnän.

 

Kuntien tuntipalkkaisille neuvottelutulos

Julkaistu 9.2.2018 klo 12:59 / Muokattu 15.2.2018 klo 10:35

 

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusneuvotteluissa saatiin neuvottelutulos torstai-iltana 8.2. Sopimuksen kesto ja palkankorotukset noudattelevat samaa linjaa aiemmin torstai-iltana saavutetun kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen neuvottelutuloksen kanssa. Ratkaisun myötä ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyi.

Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimusneuvotteluissa saatiin neuvottelutulos torstai-iltana 8.2. Sopimuksen kesto ja palkankorotukset noudattelevat samaa linjaa aiemmin torstai-iltana saavutetun kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen neuvottelutuloksen kanssa. Ratkaisun myötä ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyi.

Sopimuskausi

1.2.2018–31.3.2020.

Palkankorotukset

Yleiskorotus 1.5.2018 lukien.
Perustuntipalkkoja ja urakkapalkkoja korotetaan 1.5.2018 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 15 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 1,25 prosenttia.

Yleiskorotus 1.4.2019 lukien.
Palkkoja korotetaan 1.4.2019 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Palkantarkistuksen toteuttamisesta annetaan tarkemmat tiedot myöhemmin.

Paikallinen järjestelyerä on 1,2 prosenttia TTES:n palkkasummasta.

Paikallisten järjestelyerien kohdentaminen
Paikallisia järjestelyeriä kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat pai-kallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkaus¬epäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen mahdollisimman tasapuolisesti eri palkkaryhmissä.

Perustuntipalkat ja nuorten palkka 1.5.2018 lukien
Perustuntipalkkojen sekä nuorten työntekijöiden palkat määräytyvät ja henkilökohtaisia perustuntipalkkoja korotetaan 1.5.2018 lukien seuraavasti:

Palkkaryhmä

€/tunti

Korotus 1.5.2018 senttiä/tunti

I  A

12,62–14,64

20

I B

11,23–13,23

18

I C

10,41–11,83

17

II A

9,96–10,90

15

II B

9,77–10,45

15

III

9,52–10,22

15

IV

8,82

15

O

9,06

15

Nuorten alle 18 v.
työntekijöiden
palkat

8,25–8,47

15

Urakkapalkkaus 1.5.2018 lukien
Urakkapalkkoja, lukuun ottamatta yksityisen alan hinnoitteluja, korotetaan keskimäärin 1,25 prosentilla. Yksityisalan, metsäalaa lukuun ottamatta, kulloinkin voimassa olevien asianomaisen työehtosopimuksen urakkahinnoittelujen perusteella ansaittuja palkkoja maksetaan 3,3 prosentilla korotettuna. TTES:n liitteen 4 osaurakkahinnoittelun tavoiteansioita korotetaan 1,25 prosentilla.

Tavoiteansiot 1.5.2018 lukien, euroa/tunti

Taso I         16,47–20,40

Taso II        14,75–18,24

Taso III       14,18–16,61

Taso IV       13,54–15,83

Taso V        12,59–14,67

Taso VI       11,49–13,35

Tuloksellisuuserä

Tuloksellisuuserä 9,2 prosenttia tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä luvun 35 § mukaisesta palkasta.

Teksteihin tehtyjä parannuksia

  • Palkalliseen isyysvapaaseen sisältyy vapaan 12 ensimmäistä arkipäivää.
  • Äkillisesti sairastunut lapsi. Muutettu koskemaan alle 12 vuotiasta lasta.

Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

  • Pääluottamusmiehen henkilökohtaista lisää on korotettu 1.5.2018 lukien.
  • Työsuojeluvaltuutetun korvausta on korotettu 1.5.2018 lukien.

Lomapalkkavapaa

Sopijaosapuolet ovat tehneet suosituksen vuosilomapalkan korotusosan vaihtamisesta lomapalkkavapaaksi.

Neuvottelutuloksen vahvistaminen sopimukseksi vaatii vielä päättävien elinten hyväksynnän.

Lisätietoja: sopimustoimitsija Hannu Moilanen, 040 3101 255

Uutista muokattu 13.2. kello 16, selkeytetty taulukon ulkoasua.

Uutista muokattu 15.2. klo 10.35: korjattu tuloksellisuuserän kohdalla mainittu §.

 

 

 

Pakkolaki vai kilpailukykysopimus

PDF-tiedostoPakkolaki vai kiky-sopimus.pdf (152 kB)

Puheenjohtajan terveiset

 

3.12.2018

Vuoden viimeisen kuukauden työt on aloitettu. Servicalaisille tämä tietää kiireistä aikaa, niin jouluvalmistelujen kuin yhtiöittämiseen liittyvien asioiden kanssa. Työnantaja on pyrkinyt informoimaan muutokseen liittyvistä asioista ja henkilöstöllä on mahdollisuus esittää siihen liittyviä kysymyksiä. Olkaa siis aktiivisia. Työntekijän, meidän jäsenistömme näkökulmasta hyviä asioita tässä muutoksessa on se, että tuleva Servica Oy on järjestäytynyt Avaintyönantajiin, eli tulevaisuudessa noudatamme Avainta työehtosopimusta. Samoin liittyminen KEVAn, niin eläkeasiat ovat varsinkin pitkään kuntapuolella työssäolleelle hyvät.

Alkuvuodesta järjestämme jäsenistölle erilaisia keskustelutilaisuuksia, joissa voi kysellä yhtiöittämiseen liittyvistä asioista ja muista tulevaisuuten liittyvistä asioista. Palataa niihin sitten helmi-maaliskuussa.

Rauhallista joulunaikaa kaikille!

toivottaa Tuula

11.3.2018

Kunta-alan työehtosopimukset on neuvoteltu ja sopimuskausi on 1.2.2018-31.3.2020. Sopimuksiin liittyvät palkankorotukset toteutetaan 1.5 lukien yleiskorotuksilla ja seuraavaksi 1.1.2019 paikallinen järjestelyerä. 1.4.2019 vielä yleiskorotus. Lisäksi tuloksellisuuteen perustuva kertaerä maksetaan tammikuussa 2019. Tarkemmin kaikista näistä asioista löytyy yhdistyksen sivuilta sekä JHL:n sivuilta.

Valtakunnallisesti seuraamme, miten Sote - ja maakuntauudistus toteutuu, vai toteutuuko. Miten se vaikuttaa servicalaisiin? Jatkaako KYS yhtenä omistajana vai miten. Näistä kaikista asioista riippuu se, tuleeko Servicasta tulevaisuudessa osakeyhtiö. Päätökset pitäisi tapahtua kesäkuussa, kun kaupungin ja Kysin valtuustot kokoontuvat.

Toivon, että jäsenemme ovat aktiivisesti yhteydessä luottamusmiehiin ja työsuojeluvaltuutettuihin. Tervetuloa myös kokouksiimme keskustelemaan asioista. Seuraava yhdistyksen kevätkokous on huhtikuussa. Toivon, että silloin on sankoin joukoin jäseniä paikalla.

Aurinkoisia kevätpäiviä.

29.1.2018

Vuosi on vaihtunut ja elämme jännittäviä aikoja. Presidenttivaalit on nyt käyty ja suomalaiset ovat valinneet Sauli Niinistön jatkamaan vielä seuraavan presidenttikauden.

Julkisten alojen sopimusneuvottelut ovat kiihtymässä, koska sopimukset päättyvät 31.1.2018. Millaiset ja miten pitkät sopimukset meillä on jatkossa, se nähdään lähiviikkojen aikana.

Me aktiivit olemme käyneet JHL:n järjestämissä koulutuksissa, joissa olemme valmistautuneet työtaistelutoimiin. Mikäli sopimusneuvottelut eivät etene matalapalkkaisten työntekijöiden eduksi, olemme valmiit taistelemaan sopimuksiemme eteen. Julkisten alojen työntekijät tarvitsevat kunnon palkankorotukset, jolloin ostovoima paranee.

2.2.2018 SAK järjestää Helsingissä Senaatintorilla poliittisen mielenilmaisun, johon jäsenliitot lähtevät mukaan. Tämä mielenilmaisu on viesti maan hallitukselle, että voimaan tullut aktiivimalli tulee perua. Tällä mielenilmaisulla vastustetaan myös hallituksen kaavailemaa aktiivimalli kakkosta, joka toteutuessaan toisi työttömille uusia turvaa leikkaavia karensseja.

Meidän kaikkien on hyvä tietää ja muistaa näiden kahden asian erot. Poliittinen mielenilmaisu on maan hallitusta ja sen päätöksiä vastaan. Mikäli jäsen poistuu työpaikalta osallistuakseen mielenilmaisuun, hänen on ilmoitettava hyvissä ajoin siitä työnantajalle. Työnantaja voi pidättää palkan poissaolon ajalta. Mielenilmaisuun siis osallistumme omakustanteisesti, liitto ei korvaa ansiomenetyksiä.

Työtaisteluun lähdemme, jos ja kun meillä ei ole voimassa olevia sopimuksia, eivätkä neuvottelutulokset ole edenneet. Työtaisteluun liittyvistä asioita kuten lakon laajuudesta tai lakkoavustuksista ym. päätetään liitossa.

Voima olkoon kanssamme!

16.12.2017

Vuoden puhutuin ja epäselvin asia työpaikoilla oli varmasti KIKY-sopimus, jonka vuoksi valtakunnallisesti työaikaa tuli lisää 24 tuntia vuodessa. Se tarkoitti 6 minuuttia per päivä tai 30 minuuttia per viikko. Jatkossa työaika on 38 tuntia 45 minuuttia / viikko, jota voidaan jakaa tasoittamisjakson aikana. Vuodelle 2017 työnantaja teki oman ratkaisun työajan pidentämisen tavasta. Onneksi vuodelle 2018 ei vastaavaa "määräystä" tule.

Työnantaja on tehnyt valmisteluja Servican yhtiöittämisestä. Meidän asioista kuitenkin viime kädessä päättävät Kysin ja Kuopion kaupungin päättäjät. Yhtiöittäminen ei ole pakko, jos Sote- ja maakuntauudistus eivät toteudu. Näistä päätöksistä tiedämme kevään aikana enemmän.

Meidän työehtosopimukset KVTES, TS ja TTES päättyvät 31.1.2018. Valtakunnallisesti uusien sopimusien neuvottelut on aloitettu ja ne jatkuvat ensi vuoden puolella. Tavoitteena on saada palkankorotukset sekä muita parannuksia työehtoihin. Mikäli uusista sopimuksista ei ole päästy sopimuksiin eikä niitä ole allekirjoitettu helmikuun alkuun mennessä, voi liitto ja sen jäsenet aloittaa työtaisteluvalmistelut.

Toivon, että mikäli henkilöstöllä on asiasta kysyttävää, niin olkaa rohkeasti yhteydessä henkilöstönedustajiin. Selvitetään asiat yhdessä.

Rauhallista Joulunodotusta ja parempaa Uutta Vuotta 2018!

Tuula Ronkainen, JHL 863 puheenjohtaja

24.2.2017

KIKY-sopimus lisäsi valtakunnallisesti työaikaa 24 tuntia vuodessa, mikä tarkoittaa 6 minuuttia per päivä tai 30 minuuttia per viikko. Sopimus antoi mahdollisuuden sopia paikallisesti tasoittumisjaksot enintään vuoden pituisiksi.

2016 vuoden lopulla Servican johto neuvotteli henkilöstönedustajien kanssa siitä, miten työajanpidennys toteutetaan Servicalla. Työnantajan tahtotila olisi ollut pidentää tasoittamisjaksoa pidemmäksi kuin mitä työehtosopimukset suosittelevat/määräävät. Esimerkkinä oli 16 viikkoa tai pidemmäksi tasoittamisjaksoksi, jolloin joka tapauksessa työt olisi pitänyt tehdä jonakin lauantaina tai muuna vapaapäivänä!!

Henkilöstön edustajat halusivat pitäytyä valtakunnallisen sopimuksen raameissa, eli yhteen päivään viikossa 30 minuuttia lisää työaikaa tai kolmen viikon tasoittamisjaksolla 1,5 tuntia. Lisätyn työajan käyttötarkoitukseksi haluttiin mm. koulutusta ja mahdollisuutta kaikille osallistua työpaikkakokouksiin.

Työajanpidennyksen toteutus jää työnantajan päätettäväksi. Mikäli esimerkiksi yleistyöajassa Titanian tasoittamisjakso muutetaan kolmesta viikosta kuuteen viikko, niin se tarkoittaa, että esimies suunnittelee kuusi viikkoa kerralla ja molemmat kolmen viikon listat annetaan yhtäaikaa viikkoa ennenkuin listat alkavat. Työnantaja ei voi tämän jälkeen yksipuolisesti muuttaa työntekijän työvuoroja.

Henkilöstön edustajat valvovat sen, ettei työaikoja/-päiviä suunnitella työehtosopimuksien vastaisesti. Erityisesti on huomioitava se, että vuorokautiset ja viikottaiset lepoajat toteutuvat.

Työajanpidennys alkaa 6.2.2017 Titania listalta 3/17 alkaen.

Toivon, että mikäli henkilöstöllä on asiasta kysyttävää, niin olkaa rohkeasti yhteydessä henkilöstönedustajiin. Selvitetään asiat yhdessä.

 

Hyvä ja oikea-aikainen tiedonkulku on tärkeää. Yhdistyksenä pyrimme pikaisesti järjestämään tarvittaessa tiedotus- tai keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Parhaiten asiat löytyvät yhdistyksen kotisivuilta www.jhl863.fi . Lisäksi lähetämme erilaisia tiedotteita työyhteisöjen tai yhdyshenkilöiden sähköpostiin. Tutustukaa yhdistyksemme kotisivuihin, täältä löytyy ajankohtaiset asiat, sekä luottamusmiesten ja yhdistyksen toimihenkilöiden yhteystiedot.

Yhdistyksemme hallitus kokoontuu n. kerran kuukaudessa. Hallituksen jäsenet, joita on kaikilta liiketoimialoilta, toimivat myös tiedontuojina ja -viejinä hallituksen ja työyksiköiden välillä. Yhteistyöllä uskon löytyvän meitä kaikkia parhaiten palvelevat toimintatavat.

 


                 

Pääluottamusmiehen terveiset

Servica JHL 863 edunvalvonnallinen historia saattaa monen mielestä olla sama kuin Servican olemassaolo. No ei ihan, itse asiassa historia alkaa jo v.2008 ja siitä eteenpäin tähän päivään on ollut edunvalvontaa.

Ensin edunvalvonta kohdistettiin työehtojen heikennysten torjumiseen, mm. yhtiöittämiset jne. Syntyvaiheessa neuvoteltiin jo pitkälle laajasta henkilöstön edustuksesta johtoryhmissä, luottamusmiesajankäytöstä, ja osallistuttiin työsuojeluorganisaation perustamiseen.

Niin, se matka tähän päivään ei suinkaan ole ollut helppoa. Tuskin on enää ketään Servicassa, ettei työnkuva olisi muuttunut.  Parit oikeat YT:t on käyty, organisaatio muuttunut, sekä meitä on julkisesti arvosteltu rankastikin.

Mitä Servican edunvalvonta on sitten tänään? Se tärkein edunvalvoja ja tiedonvälittäjä on se jäsen, sieltä tulevat ensimmäiset tiedonmuruset. Tietoa saadaan myös työpaikkakokousasiakirjoista, sekä työpaikkakäynneillä. Lisäksi on eri johtoryhmien edustukset, toimialakohtaisista päätyen strategiseen johtoryhmään. Kauppiastermein, eikä tässä vielä kaikki! Meidän yksi tärkeimmistä tulevaisuuden ennakoinneista on, ja missä meidän pitää olla edunvalvontaa harjoittamassa, on Sote-tulevaisuus.

Kuinka tässä edunvalvonnan yhdessä merkittävimmässä ratkaisussa käy, on kaikilla meillä mahdollisuus näyttää joukkovoiman merkitys. 

 

Reiskan blogi

 

Reiska, pääluottamusmies

 

SAK:n saavutuksia

Tiedämmekö, mitä kaikkea SAK on saanut aikaan meidän nykypäivän työehtoihin?

Tässä tietoa