Linkki alkuperäiseen uutiseen:

Murskasimme myyttejä: 20 + 1 väittämää, joilla työelämäheikennyksiä perustellaan | SAK

SAK: Murskasimme myyttejä: 20 + 1 väittämää, joilla työelämäheikennyksiä perustellaan

Julkisessa keskustelussa esiintyy nyt paljon vääriä väittämiä työelämään kohdistuvista heikennyksistä. Käymme niistä läpi 21.Hallitus on tekemässä historiallisen suuria heikennyksiä työntekijän työehtoihin, oikeuksiin ja sosiaaliturvaan. Heikennyksiä on perusteltu muun muassa työllisyyden lisäämisellä. Perusteelliset työllisyysvaikutusarviot puuttuvat ja sen sijaan perusteena on kuultu käytettävän arkijärkeä sekä Suomen yrittäjien jäsenilleen tekemää kyselyä.

Orpon-Purran hallitus on puolensa valinnut. Se ei ole työntekijän puolella. Hallitus väittää, että kaikki osallistuvat Suomen talouden pelastustalkoisiin. Samaan aikaan hyväosaiset saavat verohelpotuksia ja julkisia menoja leikataan. Hallituksen politiikka iskee heikko-osaisiin ja työttömiin. Leikkausten väitetään tasapainottavan julkista taloutta, mutta samaan aikaan veroaste laskee. Puheet ja teot ovat ristiriidassa.

Julkinen keskustelu käy kovilla kierroksilla. Liikkeellä on kaikenlaisia väittämiä ja uskomuksia. Oikaisemme seuraavat 20+1 väitettä.

1) “Hallituksen työelämäheikennyksillä ei ole vaikutusta työntekijän arkeen”

Muutokset koskettavat tavalla tai toisella ihan jokaista työtä tekevää suomalaista.

Jokaista työntekijää koskettavat muun muassa irtisanomissuojan heikentäminen ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, vaikka sairausajan palkallisuudesta on toistaiseksi säädetty monien työehtosopimuksessa. Monet heikennykset koskettavat eri tavoin työntekijöitä riippuen esimerkiksi työsuhteen muodosta, toimialasta, työtehtävistä, sukupuolesta ja iästä.

2) “Hallituksen toimet eivät heikennä kenenkään palkkaa”

Hallitus ei voi tätä luvata.

Hallituksen toimet uhkaavat palkansaajien vähimmäisehtoja, koska ne voivat johtaa yleissitovuuden rapautumiseen. Lisäksi paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin avaa työnantajille mahdollisuuden sopia TES:n tasoa heikommista yö- ja iltatyölisistä, työaikajärjestelyistä, loma-ajoista ja perhevapaista.

3) “Laki riittää turvaamaan kaikille riittävän palkan”

Laki ei turvaa riittäviä minimityöehtoja Suomessa.

Suomessa ei ole laissa määriteltyä minimipalkkaa, vaan se tulee pääsääntöisesti työehtosopimuksesta kuten muissakin Pohjoismaissa. Työantajajärjestöjen pitkäaikainen toive on kuultu hallituksessa ja työehtosopimusten sitovuutta sekä velvoittavuutta yritetään kiertoteitse heikentää. Esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamisen tavoite ei ole antaa työntekijöille mahdollisuutta sopia paremmasta palkasta (sillä se on jo nyt mahdollista), vaan se mahdollistaa työehtosopimusta alemman palkkatason.

4) “Työttömyysturva on Suomessa tarpeettoman antelias ja passivoi ihmisiä”

Suomen työttömyysturvan taso ei ole pohjoismaisittain korkea eikä se ole merkittävä työllistymisen este.

Suomen työttömyysturvan taso ei ole korkeampi kuin Tanskassa ja Ruotsissa, kuten SAK:n vertailu osoittaa. OECD:n Faces of Joblessness in Finland -tutkimuksen ja SAK:n teettämän selvityksen mukaan työllistymisen yleisimmät esteet ovat huono terveydentila, ikäkysymykset ja soveltuvan kokoaikatyön puute.

5) “Potkulaki eli irtisanomissuojan heikentäminen on vain laiskojen ja huonojen työntekijöiden ongelma”

Irtisanomissuojan heikentäminen lisää kaikkien työntekijöiden kokemaa epävarmuutta.

Hallitus haluaa helpottaa työntekijöiden irtisanomista poistamalla laista velvoitteen, että potkuihin pitää olla painava syy. Käytännössä se tarkoittaa, että työntekijän irtisanomiseen tarvitaan entistä vähemmän perusteluja. Kukaan ei voi taata, ettei työpaikkaa voisi menettää vähäisen rikkeen, esimerkiksi väärin tehtyjen kirjausten tai ohjeiden väärin ymmärtämisen vuoksi.

Potkuja ei pidä pystyä antamaan heppoisin perustein. Moni työntekijä toivoo potkujen saamisen kynnyksen olevan korkea. Onhan kyse hänen elämänsä kannalta valtavan suuresta asiasta: toimeentulon menettämisestä sekä luottamuksesta tulevaisuuteen. Irtisanomisen vaikutukset muuttuvat entistä raskaammiksi, koska hallitus samalla leikkaa työttömyysturvaa ja heikentää takaisinottovelvoitetta.

6) “Sairaussakko eli ensimmäisen sairauspäivän lakisääteisen palkallisuuden poisto ei koske juuri ketään, mutta vähentää maanantaina krapulaa potevien määrää”

Sairaussakko koskettaa välittömästi satoja tuhansia työntekijöitä ja pidemmällä aikavälillä jopa kaikkia.

Ainakin aluksi muita työntekijöitä suojaa heidän ammattiliittonsa neuvottelema työehtosopimus. Todennäköisesti muutoksen myötä työnantajat ottavat asian esille työehtosopimusneuvotteluissa.

Eniten sairauden vuoksi töistä ollaan pois keskiviikkoisin. Maanantain ”krapulasaikut” ovat siis myytti. Palkan menetyksen pelossa työntekijät tulisivat kuitenkin aiempaa useammin sairaana töihin.

7) “Työntekijöiden ostovoiman paraneminen on täysin hallituksen politiikan ansiota”

Ostovoiman muutokset johtuvat pääosin aivan muista asioista kuin hallituspolitiikasta.

Ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset nostavat useimmilla aloilla palkkoja vuonna 2024 reilulla kahdella prosentilla. Hallituksen päätösten myötä esimerkiksi 2 400 euroa kuukaudessa tienaavan veroprosentti laskee 0,7 prosenttiyksikköä. Suurin osa ostovoiman noususta on siis peräisin liittojen neuvottelemista palkankorotuksista. Hallituksella ei myöskään ole osaa eikä arpaa aiempien vuosien vahvan työllisyyskehityksen mahdollistamaan työttömyysvakuutusmaksun laskuun, joka sekin parantaa työntekijöiden ostovoimaa.

8) “Palkkaerot kaventuisivat valtakunnansovittelijan käsien sitomisesta huolimatta”

Sovintoehdotusten rajoittaminen vaikeuttaa palkkakuoppien kuromista umpeen.

Jatkossa yleisen linjan ylittävien korotusten hakeminen työtaisteluilla vaikeutuisi, koska valtakunnansovittelija ei saisi ylittää yleistä linjaa sovintoehdotuksessa. Tähän mennessä julkisten ja naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyteen ei ole juuri tahtoa tai rahaa löytynyt. Jatkossa työnantajan mahdollisuudet torjua kuoppakorotukset olisivat vielä vahvemmat.

9) “Ay-liike ei edusta suomalaisia työntekijöitä eikä kunnioita demokraattisesti valittuja päättäjiä”

Edustamme suomalaisia työntekijöitä, joilla on oikeus vaikuttaa myös vaalien välissä.

Suomessa ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluu 1,5 miljoonaa ihmistä: asentajia, asiantuntijoita, myyjiä, rakennusmiehiä, siivoojia, suurtalouskokkeja. Jos työllisyystoimet tosiasiassa lisäisivät työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamiseen osallistuisivat kaikki, niin myös työntekijät hyväksyisivät ne. Nyt hallituksen työelämäheikennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat ennennäkemättömän kovia ja kohdistuvat yksipuolisesti.

Demokratiaan kuuluu vaikuttaminen myös vaalien välissä. Nyt se on erityisen tärkeää, koska hallituspuolueet ajavat erilaista politiikkaa kuin ne ennen vaaleja lupasivat. Ihmiset Suomessa toivovat kohtuullisuutta, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näitä tavoitellakseen he ovat valmiita laajoihinkin toimiin, ja heillä on oikeus puolustaa omaa etuaan – jopa lakkoilemalla.

10) “Kolmikantaisissa työryhmissä on kuunneltu herkällä korvalla myös työntekijöiden huolia”

Todellisuudessa päätökset oli jo tehty ennen työryhmien aloittamista.

Hallitusohjelmassa on päätetty yksityiskohtaisesti niin työlainsäädännön kuin sosiaaliturvan leikkaukset. Työntekijöiden edustajien puheenvuorot on työryhmissä kuunneltu, mutta sen jälkeen on edetty hallitusohjelman kirjausten mukaan. Todellisia vaikutusmahdollisuuksia työryhmissä ei ole ollut.

Lakivalmistelua on tehty kovalla kiireellä ja eikä vaikutusarvioita ole tehty kunnolla. Myös huomiot olemattomista työllisyysvaikutuksista on ohitettu. Jopa oikeuskansleri on kiinnittänyt huolta tapaan, millä tämä hallitus survoo lakimuutoksiaan eteenpäin.

11) “Hallitusvetoinen työmarkkinapolitiikka on parempi sekä työntekijöille että yrityksille”

Työmarkkina-asioiden politisoituminen kasvattaa epävarmuutta ja lisää jäykkyyttä.

Työelämän muutosten ajaminen ensisijaisesti lainsäädäntöteitse johtaa heiluriliikkeeseen lainsäädännössä hallituskokoonpanojen vaihtuessa. Työmarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen vähentää toimintaympäristön vakautta, mikä on huono asia sekä yrityksille että työntekijöille.

12) “Aikuiskoulutustuesta ei ole mitään hyötyä kenellekään”

Aikuiskoulutustuesta on paljon hyötyä.

Aikuiskoulutustuesta on hyötyä osaamisen päivittämisessä ja alan vaihtamisessa. Aikuiskoulutustuen käyttäjistä suurin osa opiskelee ammatillisissa oppilaitoksissa tai ammattikorkeakouluissa. Käyttäjien mediaanipalkka on alempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Muun muassa sairaanhoitajaopiskelijoista osa on lähihoitajia, jotka päivittävät osaamistaan aikuiskoulutustuella.

Alanvaihtajat ovat merkittävä uuden työvoiman lähde koneistajissa ja rakennusalan ammattilaisissa. Monelle alanvaihto on mahdollinen vain aikuiskoulutustuen ansiosta.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamista on vastustettu laajasti. Aikuiskoulutustuki on joustava ratkaisu työn ja opiskelun yhdistämiseen, mikä hyödyttää työntekijöitä, yrittäjiä ja työnantajia.

13) “Osa-aikatyöntekijöiden toimeentulon leikkaaminen johtaa automaattisesti kokoaikatöiden saamiseen”

Kokoaikatöihin ei noin vain mennä.

Kokoaikatyötä ei ole tarjolla kaikille sitä haluaville. Vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistä esimerkiksi yksityisillä palvelualoilla, sillä työnantajat eivät tarjoa täysiä tunteja.

Sovitellun päivärahan leikkaaminen ei lisää kokoaikaisia työpaikkoja, vaan ainoastaan lisää osa-aikatyötä tekevien rahapulaa. Hallitus ei ole lisäämässä työnantajien velvoitteita tarjota kokoaikatyötä tai kiristämässä vaatimuksia sen suhteen, milloin osa-aikatyötä saa teettää. Hallitus ei kohdista yrityksille minkäänlaisia lisävelvoitteita, mutta vaikeuttaa työntekijöiden elämää.

14) “Asumistuen leikkaaminen lisää työnteon kannustimia pääkaupunkiseudulla”

Asumistuen leikkaukset heikentävät osa-aikatyön kannustimia.
Moni pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa asuva saa asumistukea, vaikka tekee töitä koko- tai osa-aikaisesti. Asumistuen leikkaaminen johtaa esimerkiksi lapsiperheköyhyyden yleistymiseen, josta myös YK:n lasten oikeuksien komitean suositus varoitti. Leikkausta on perusteltu sillä, että asumistuki vaikuttaisi vuokriin, mutta esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tutkimukset osoittavat, ettei asumistuella ole vaikutusta vuokratasoon.

15) “Lomautusilmoitusajan tai muutosneuvotteluaikojen puolittaminen ei leikkaa palkkaa”

Hallituksen leikkausten takia palkanmaksu katkeaa nykyistä nopeammin lomautustilanteissa.

Alle 50 henkilöä työllistävällä työpaikalla muutosneuvotteluaika poistetaan kokonaan. Se tarkoittaa irtisanottavalle jopa 1,5 kuukauden palkan menettämistä.

Suuremmissa yrityksissä muutosneuvotteluiden keston puolittaminen vähentää palkallisia työpäiviä irtisanotuilla yhtä paljon kuin neuvotteluiden kesto lyhenee. Sama pätee lomautusilmoitusaikaan.

16) “Yt-lain soveltamisrajan nostaminen parantaa työllisyyttä”

Yt-lain soveltamisrajan nostaminen heikentää vuoropuhelua työpaikoilla nostamatta työllisyyttä

Yt-lain eli yhteistoimintalain soveltamisrajaa nostettaisiin nykyisestä 20 työntekijästä 50 työntekijään. Lakimuutos ei paranna vuoropuhelua työpaikalla ja on omiaan heikentämään jopa tuottavuutta yhteistoiminnan sekä neuvotteluedellytysten heikentyessä yrityksissä.

17) “Hallituksen toimet eivät vaikuta työehtosopimusten yleissitovuuteen”

Työehtosopimusten yleissitovuus on pitkällä aikavälillä uhattuna hallituspolitiikan takia.

Hallitus mahdollistaa järjestäytymättömille yrityksille samat sopimisen mahdollisuudet ja edut kuin järjestäytyneille yrityksille. Näin työnantajien kannustin järjestäytyä alenee. Tällä on suora vaikutus yleissitovuuteen, koska työnantajien järjestäytymisaste on keskeisin kriteeri yleissitovuudelle.

Hallitus helpottaa myös yrityskohtaisten työehtosopimusten tekemistä. Tämäkin heijastuu yleissitovuuteen, koska vain valtakunnallinen työehtosopimus voi olla yleissitova. Jos valtakunnallisesta sopimisesta siirrytään yrityskohtaisiin sopimuksiin, osa työntekijöistä jää kokonaan työehtosopimusten ulkopuolelle.

18) “Työnantaja saa kysyä, osallistuuko työntekijä mielenilmaukseen tai lakkoon”

Työnantaja ei saa udella, osallistuuko työntekijä mielenilmaukseen tai lakkoon.

Työnantaja voi kysyä työvuorosuunnittelun tai palkanmaksun vuoksi, onko henkilö töissä. Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta kertoa työnantajalle, osallistuuko hän lakkoon.

19) “Suomessa on paljon poliittisia lakkoja, joista aiheutuu yrityksille valtavat menetykset, vaikka ne ovat osattomia lakkoilun syihin”

Ennen nykyhallitusta poliittiset lakot olivat Suomessa hyvin harvinaisia.

Viimeisten 20 vuoden aikana Suomessa on ollut vain muutamia poliittisia mielenilmauksia, joihin on sisältynyt päivän mittainen työnseisaus. Orpon-Purran hallitus on aiheuttanut omilla toimillaan enemmän poliittisia lakkoja kuin vuosina 1991–2023 toimineet hallitukset yhteensä.

Hallitusohjelman kirjaukset työelämäheikennyksistä ja sosiaaliturvan leikkauksista ovat suoraan yritysten etua lobbaavien järjestöjen tavoitepapereista, eli yritykset eivät ole osattomia sivustakatsojia.

20) “Ruotsissa poliittiset lakot on täysin kielletty”

Ruotsissa ei ole rajoitettu poliittisia työtaisteluita lainsäädännöllä.

Ruotsin työtuomioistuin on katsonut jopa kaksi viikkoa kestäneen poliittisen työtaistelun lailliseksi. Poliittisia lakkoja ei ole Ruotsissa vähemmän siksi, että ne olisi kielletty. Lakkoja on vähemmän, koska työelämä ja työmarkkinat perustuvat osapuolien neuvotteluun sekä yhdessä sopimiseen.

21) “Hallitus vie Suomen työelämää pohjoismaiseen suuntaan”

Hallituksen heikennykset sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön erkaannuttavat Suomea muista Pohjoismaista.

Pohjoismaisen mallin ytimessä ovat kattavat alakohtaiset työehtosopimukset sekä riittävä sosiaaliturvan taso. Pohjoismainen vuoropuheluun perustuva malli on tuottanut hyviä tuloksia niin työntekijöiden kuin yritystenkin näkökulmasta.

Hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen heikentävät turvaverkkoja. Samaan aikaan paikallista sopimista, yrityskohtaisia työehtosopimuksia ja työtaisteluoikeutta koskevat muutokset heikentävät kollektiivista sopimista.