JHL blogi: Vaikea päätös kilpailukykysopimuksesta

4.3.2016

Jarkko Eloranta lauantaiaamuna TV1:n vieraana

04.03.2016 14:59

JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vierailee huomenna lauantaina 5. maaliskuuta Yle TV1:n Aamu-tv:ssä. Lähetyksen aiheena on työmarkkinoiden kilpailukykysopimus.

Ohjelma alkaa kello 9:05 ja sen otsikko on ”Mitä SAK päättää yhteiskuntasopimuksesta?”.

Linkki Aamu-tv:n verkkosivuille:  http://yle.fi/uutiset/aamu-tv/

04.03.2016 13:56

JHL:n hallitus joutui tekemään torstaina raskaan päätöksen kilpailukykysopimuksen ja pakkolakien väliltä. Erityisesti julkisen alan työntekijöille sälytetty ylimääräinen taakka, määräaikainen lomarahaleikkaus, koettiin hyvin epäoikeudenmukaiseksi ja vaikeaksi hyväksyä.

”Pakkolakipaketin perustuslaillisuutta on paljon epäilty ja ongelmia varmastikin olisi ollut, mutta selvää on, että ainakin osa pakkolaeista olisi mennyt läpi joko sellaisenaan tai määräaikaisena ”, avaa puheenjohtaja Jarkko Eloranta blogissaan hallituksen päätöksen taustoja.

Eloranta muistuttaa, että ammattiyhdistysliike, kaikesta huolimatta, on se liike joka voi muuttaa asioiden kulkua ja vaikuttaa palkansaajien asemaan.

”Vaikka juuri tänään ja huomenna ei siltä tunnu, niin ensi vuonna ja tulevina aikoina on se mahdollisuus, että taloudessa on palkankorotusvaraa.”

Mikäli SAK:n hallitus päättää maanantaina hyväksyä neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta, JHL lähtee neuvottelemaan liittokohtaisista työ- ja virkaehtosopimuksista. Koko teksti alla.

Neuvottelut voivat alkaa – lopputulos on vielä arvoitus

 

Julkaistu 4.3.2016 kategorioihin Jarkon napakat, Yhteiskuntapolitiikka, Yhteiskuntasopimus kirjoittajalta Jarkko Eloranta.

 

JHL:n hallitus päätti torstaina yksimielisesti, että liitto lähtee neuvottelemaan liittokohtaisia työ- ja virkaehtosopimuksia, jos keskusjärjestömme SAK:n hallitus päättää maanantaina hyväksyä neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta. Se, että lähdemme neuvottelemaan, ei vielä satavarmasti tarkoita sitä, että saavutamme neuvottelutuloksen. Tai sitä, että liiton edustajisto toukokuun lopussa hyväksyy saavutetut neuvottelutulokset, tai että kesäkuussa on saavutettu riittävä kattavuus niin, että sopimus työajan pidennyksineen ja lomarahojen määräaikaisine leikkauksineen tulee voimaan.

JHL:n hallitukselle päätös oli raskas. Erityisesti julkisen alan työntekijöille sälytetty ylimääräinen taakka, määräaikainen lomarahaleikkaus, koettiin hyvin epäoikeudenmukaiseksi ja vaikeaksi hyväksyä. Leikkaus on taloudellisesti kova ja kohdistuu erityisesti matalapalkkaisiin, joiden taloudessa lomarahan merkitys on suurempi kuin parempipalkkaisilla. Lomarahan leikkaus on jo sinällään vaikea pala nieltäväksi ja hyväksyttäväksi. Sen lisäksi se antaa täysin väärän viestin siitä, että julkisen alan työntekijät ja julkisen alan työt olisivat vähempiarvoisia ja vähemmän tärkeitä kuin yksityisen alan työt. Tämä töitten ja työntekijöiden eri kastiin laittaminen aiheuttaa voimakkaita epäoikeudenmukaisuuden ja kaltoin kohtelemisen tunteita.

Näitä arvottomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita ei yhtään vähennä se, että hallituksen ministerikolmikko paukuttelee äijätervehdyksiä, kun työntekijöiden etuja leikataan ja taloudellinen hyvinvointi heikkenee. Minkälaisen viestin kansalaisille lähettää pääministeri joka toteaa parhaan päivänsä koittaneen, kun työntekijät köyhtyvät ja pienipalkkaisimmat saattavat joutua turvautumaan toimeentulotukeen selvitäkseen esimerkiksi kesälomautuksesta?

Tämä neuvottelutulos tehtiin kiristyksen ja uhkailun alla. Vaihtoehtoina olivat joko pakkolait tai työmarkkinajärjestöjen neuvottelema sopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia ja parantaa julkista taloutta. Pakkolakipaketin perustuslaillisuutta on paljon epäilty ja ongelmia varmastikin olisi ollut, mutta selvää on, että ainakin osa pakkolaeista olisi mennyt läpi joko sellaisenaan tai määräaikaisena. Vaikkapa esitetty lomien leikkaus kahdeksalla päivällä olisi todennäköisesti läpäissyt perustuslakisyynin, jos ei muuten niin määräaikaisena.

Jos päätöksenteon kohteena olisivat olleet vain pakkolait ja niitä korvaavat sivukulujen siirto työnantajilta työntekijöille, työajan pidennys 24 tunnilla ja lomarahojen määräaikainen leikkaus, niin sopimus olisi ilman muuta hylätty. Kun  paketissa kuitenkin oli näiden lisäksi paikallisen sopimisen edistäminen työehtosopimuksilla, paikallisen sopimisen pitäminen liittojen ja luottamusmiesten käsissä, suunniteltujen mittavien leikkausten ja veronkorotusten poisvetäminen ja toivottavasti ostovoimaa tukevat veronkevennykset, niin vaaka kallistui sopimisen puolelle. Vaatimattomasti, mutta kallistui kuitenkin.

Liiton jäseniltä on tullut viime päivien aikana paljon palautetta liittoon, sen toimihenkilöille ja paikallisille aktiiveille. Se on jäsenten oikeus, ja teidän suuttumuksenne ja tyrmistyksenne on oikeutettua. Heikennyksiä ei mikään selitä pois.  On muistettava, että koko asia lähti liikkeelle Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta ja sitä seuranneista toimista. Pääministerin käsi on siis syvällä palkansaajan taskussa ja molemmat kädet julkisen alan työntekijän taskussa.

Ammattiyhdistysliike, kaikesta huolimatta, on se liike joka voi muuttaa asioiden kulkua ja vaikuttaa palkansaajien asemaan. Vaikka juuri tänään ja huomenna ei siltä tunnu, niin ensi vuonna ja tulevina aikoina on se mahdollisuus, että taloudessa on palkankorotusvaraa. Silloin ainoa joka sen sieltä voi julkisen alan työntekijöille neuvotella, on ay-liike.

Paikallisen neuvottelutoiminnan lisääntyessä ay-aktiivien tekemä edunvalvontatyö tulee entistä tärkeämmäksi. Heidän toimintaedellytyksiään on parannettava ja heidän toimintaansa tuettava. Tuki ei tarkoita vain tietoja, taitoja ja toimintaedellytyksiä, vaan myös merkityksen tunnustamista ja arvostuksen antoa. Paikalliset toimijat, ay-aktiivit, ovat tämän liikkeen verisuonisto, elämän ehto. He pitävät liikkeen elävänä ja lähellä jäseniä. Sitä työtä ei voi millään korvata. Vaikeinakin aikoina ja varsinkin silloin on muistettava ja tunnustettava heidän tekemänsä arvokas työ jäsenten ja liikkeen hyväksi.

***

P.S. Havainnollistava vertailu kilpailukykysopimuksen ja pakkolakien vaikutuksista löytyy täältä.

Avainsanoilla: ay-liike, hallitus, paikallinen sopiminen, pakkolait, yhteiskuntasopimus Jarkko Eloranta

Jarkko Eloranta on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja, joka vapaa-aikanaan on kiinnostunut hyvästä ruuasta, ulkoilmasta, kaikesta veteen liittyvästä sekä hyvistä kirjoista.